METSÄSTÄJÄLIITON TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET (4.9.2020)

Hyvä Suomen Metsästäjäliiton jäsen,

Kansalaisaloitteemme suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta on saanut erinomaisen vastaanoton. Aloitetta on tukenut runsaan kahden vuorokauden aikana jo 36.000 äänioikeutettua suomalaista! Tämä on erinomainen suoritus, mutta kampanjointia on jatkettava, vielä tarvitaan vähintään 14.000 nimeä aloitteen taakse, mielellään paljon enemmänkin.

Nopeasti kertynyt aloitteen kannattajamäärä kertoo, että yhdessä MTK:n, SLC:n ja metsästyskoirajärjestöjen kanssa valmisteltu ja toteutettu kansalaisaloite koetaan tärkeäksi. Aloitteemme kannanhoidollisesta metsästyksestä, susikannan läpinäkyvästä arvioinnista ja sen kestävästä hoitamisesta esimerkiksi modernia DNA-tekniikkaa hyödyntäen on maltillinen, perusteltu ja rakentava.

Aloite edellyttää metsästyksen aloittamista kannan säätelemiseksi ja susikannan ihmis- ja koirapelon kasvattamiseksi. Kanta-arviointia tulee voida kehittää ja siinä metsästäjät voivat olla apuna entistä enemmän niin jälkihavainnoinnissa kuin DNA-näytteiden keräämisessä. Poikkeusluvista valittaminen ei myöskään saa estää metsästystä, mikäli valitus kaatuu, vaan valitukset on käsiteltävä riittävän nopeasti.

Susi ei toki ole ainoa Metsästäjäliiton edunvalvonta-asia, vaan on lyijykieltoaikeet, tarve sallia metsästys suojelualueilla, metsä- ja vesilintukantojen vahvistaminen, metsäpeurakannan vahvistaminen, hallin ja itämerennorpan aiheuttamat vahingot ja metsästäminen, vieraspetojen vähentäminen sekä valkoposkihanhen aiheuttamat vahingot sekä metsästys, vain muutamia muita tärkeitä asioita mainitakseni.

Kuitenkin juuri näinä päivinä kampanjointi suden kansalaisaloitteen hyväksi on hyvin ajankohtainen. On tärkeää saada runsaasti lisää nimiä ja nopeasti kansalaisaloitteen tueksi!

Pyydän, että tutustut aloitteeseen ja jos koet sen omaksi, allekirjoitat kansalaisaloitteen täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7047. Voit myös tulostaa oheisen liitteen ja lähettää sen Metsästäjäliittoon, osoitteeseen: Suomen Metsästäjäliitto, PL 91, 11101 Riihimäki.

Viesti asiasta myös tuttavillesi!

Ja lopuksi, kaikissa metsästysseuroissa tulisi kannustaa seurojen jäseniä tutustumaan aloitteeseen ja allekirjoittamaan se. Laitetaan viestikapula kiertämään.

Metsästäjäterveisin 2.9.2020, kansalaisaloitteen kolmantena päivänä
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
Suomen Metsästäjäliitto ry

Alahärmän Metsästysseura ry

Alahärmän Metsästysseura ry Hirvenmetsästyssääntö 9.1.2019

Aseellisena hirvenmetsästysseurueeseen pyrkivältä vaaditaan, että hän luonteen ominaisuuksiensa,
metsästystaitonsa, -kokemuksensa ja fyysisen kuntonsa puolesta on ko. metsästykseen sovelias, sekä
omaa sellaisen aseenkäsittelytaidon, joka oikeuttaa hänet seurueen jäseneksi.

Mikäli seurueeseen pyrkivä ei omaa riittävää hirvenmetsästyskokemusta Alahärmän Metsästysseuran jäsenenä, on hänen
toimittava aseettomana ajomiehenä tai muissa tehtävissä 3 päivää.

Vieraista ja heidän osuudestaan saaliseen päätetään kussakin tapauksessa Alahärmän Metsästysseuran yleisen kokouksen päätöksellä.
Kaatajan osuus saalista on pää sarvineen, nahka ja sisäelimet ellei seurue toisin päätä.

Hirven kaatuessa maanomistajan osuus arvotaan kaikkien vuokranantajien kesken. Metsästysseurueeseen
jako-osuudella kuuluvan tulee pidättäytyä maanomistajaosuudestaan.

Mikäli seurueeseen osallistuva
sairauden tai muun hyväksyttävän syyn takia ei pysty osallistumaan täysipainoisesti metsästykseen,
sitoutuu hän täyttämään metsästyksen johdon määräämiä muita erityistehtäviä. Uutena jäsenenä
seurueeseen liittyvä sitoutuu maksamaan liittymismaksut (jotka aiheutuvat lihahuoneesta,
peräkärryistä yms.).

Metsästysseurueen jäsen on velvollinen:

1. Osallistumaan metsästyspäivinä (lauantai, sunnuntai) metsästykseen joka päivä. Hirviseurue
päättää vapaapäivien määrästä lihaosuutta kohden. Viikolle sovittu metsästyspäivä korvaa
pakollisia viikonlopun metsästyspäiviä. Poissaolo metsästyspäivänä merkitään sakkopäiväksi,
kun vapaapäivät on käytetty.
2. Osallistumaan tai muuten avustamaan hirvenlaskentatyössä tai havaintojen teossa.
3. Avustamaan hirven aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisessä.
4. Huolehtimaan vuosittain seuran päättämällä tavalla ampumataitonsa ylläpitämisestä.
5. Edistämään yhteishengen luomista seurueessa ja asettamaan seurueen kunnian esim.
henkilökohtaista kaatokunniaa edelle.
6. Välttämään kilpailuluonteista metsästystä seurueen muiden jäsenten kanssa.
7. Noudattamaan metsästyksen johtajan antamia määräyksiä ja hyviä metsästystapoja.
8. Huolehtimaan siitä, että hänen kaatamansa hirvi tulee suolistettua mahdollisimman pian
kaadon jälkeen, etteivät lihat pääse pilaantumaan.
9. Osallistumaan kaadettujen eläinten teurastukseen ja muuhun jälkityöhön.
10. Sopimaan kaatajasta useamman ampujan ampuessa hirveä heti kaatopaikalla.
11. Metsästys lopetetaan johtajan määräyksestä.

Seurueen jäsentä rangaistaan, jos hän:

1. Aiheuttaa ampuma-aseella vaaraa tai vahinkoa.
2. Ryhtyy hirvenmetsästykseen ilman metsästyksenjohtajan lupaa.
3. Rikkoo metsästyslakia ja sen nojalla annettuja asetuksia tai tätä sääntöä.
4. Törkeästi rikkoo hyviä metsästystapoja tai aiheuttaa seurueen toiminnalle huomattavaa
haittaa ja on siten hirvenmetsästykseen ilmeisen sopimaton.
5. Saapuu metsästykseen alkoholin vaikutuksen alaisena.
6. Käyttää metsästyksen aikana väkijuomia tai muita päihdeaineita.
7. Poistuu aiheetta maastoon hänelle määrätyltä passipaikalta.
8. Poikkeaa eläintä ampuessaan annetuista ohjeista lajin, sukupuolen tai ikään nähden.
9. Ampuu sovitusta poiketen ylipitkältä matkalta tms.
10. Jättää noudattamatta, mitä metsästyksen johtaja on joko yleensä tai erillistilanteissa
määrännyt.

Rangaistusseuraamukset:

Rangaistuksia jakamaan valitaan viiden miehen raati seurueesta joka vuosi.
1. Erottaminen seurueesta joko kokonaan tai määräajaksi.
2. Määräaikainen toiminta aseettomana erikseen määrätyissä tehtävissä.
3. Varoitus ja aamuinen selonteko käskynjakotilaisuudessa.
4. Päihtyneenä metsästyspäivänä esiintyminen merkitään sakkopäiväksi.